Koiran palkitseminen

Koirat nauttivat, kun ne saavat tehdä laumansa kanssa yhdessä töitä. Se mistä kukin yksilö nauttii, riippuu hieman koirasta itsestään ja rodusta. Koiria on systemaattisesti jalostettu eri tehtäviin, on palveluskoiria, joiden tehtävänä on olla ihmisen apuna. Paimenkoirat paimentavat laumoja melko itsenäisesti ja viettävät paljon aikaa luonnossa laumansa kanssa. Metsästyskoirat ovat parhaimmillaan metsällä riistan perässä ja ovat hyvinkin itsenäisiä päätöksissään. Seurakoirat on jalostettu olemaan sisätiloissa isäntäväen ilona ja viihdykkeenä.

Koirat ovat toki yksilöitä, mutta periaatteessa hyvä neuvo on hankkia koira rodunomaiseen tarkoitukseen.

Kun puhutaan koiran palkitsemisesta, on mietittävä, mikä on ko. rodun tyypillinen käyttötarkoitus? Mikä on se asia, joka koiran saa luonnostaan toimimaan vaistojensa varaisesti? Terriereillä usein paras palkka on metsästysvietin laukeaminen leluilla, patukoilla, jne. Noutajilla paras palkka voi olla kepin tai pallon hakeminen. Paimenkoirilla on valtavasti virtaa ja niille jo tekeminen sinällään voi olla äärettömän palkitsevaa. Seurakoirat nauttivat makupaloista ja ihmisen huomiosta.

Koiran palkkaaminen lähtee siis siitä, että omistaja tietää, mikä on omalle koiralle palkitsevaa. Samallekin koiralle palkitseminen voi eri tilanteissa olla erilaista. Namit rauhoittavat, lelut ja leikit kiihdyttävät.

Palkkaamisen tärkein juttu on oikea ajoitus, josta ei koskaan voi puhua liikaa. Pääsemme Pavlovin koirakokeisiin, joissa vahvistettiin positiivista ehdollistamista. Kellon soitto sai koiran kuolaamaan. Samalla tavoin palkka vahvistaa toivottua tekemistä. Kysymys onkin, mitä omistaja vahvistaa?

***

Koiran toivotaan istuvan käskystä. Koiralle näytetään namia ja sanotaan: ”Istu”. Koira istahtaa, omistaja ilahtuu, koira nousee ottamaan namin ja omistaja antaa namin koiralle hyvästä suorituksesta.

Mitä koira oppi? Mitä omistaja vahvisti? Nopeaa seisomaan nousemista. Koiralle ei annettu namia istumisesta, vaan siitä, että se nousi seisomaan.

***

Toiminnon ja palkan viive saa olla maksimissaan kaksi sekuntia, jotta koira osaisi yhdistää sen toivottuun tekemiseen. Toistoja, joilla vahvistetaan toivottua tekemistä tulee olla paljon, jotta koira oppii ymmärtämään, mistä oikeasti oli kyse. Stanley Coren (kirja: koirien älykkyys) on haastatellut koirankouluttajia ja koonnut listan, jossa koirat on asetettu järjestykseen ns. älykkyyden mukaan. Tässä tapauksessa puhutaan puhtaasti koulutusälykkyydestä eli siitä, kuinka monta toistoa koira tarvitsee, jotta se oppii uuden asian ja muistaa sen viiveen päästä.

On hyvä ehkä suunnilleen tietää kuinka monta toistoa oma koira tarvitsee, että se luotettavasti oppii uuden asian. Koirani Noora tarvitsi 10-12 toistoa, kun taas toinen koirani Niina tarvitsi vain 6-7 toistoa oppiakseen uuden asian.

Kun uutta asiaa opetetaan, suoritus jaetaan pieniin osioihin, jotka opetellaan erikseen ja sitten osioita aletaan yhdistämään toisiinsa. Alussa palkka tulee nopeasti ja toistuvasti pienestäkin onnistumisesta. Kun koira osaa luotettavasti opetettavan asian, vaikeusastetta lisätään. Yleensä viisi peräkkäistä onnistunutta toistoa takaa sen, että koira todella osaa halutun asian. Jos tulee takapakkia, niin harjoituksissa siirrytään takaisin helpommalle tasolle, jolta sitten taas edetään kohti vaativampaa harjoitusta.

On tehokkaampaa tehdä 8 toistoa tunnin välein 5 kertaa kuin 40 toistoa peräjälkeen. Siitä syystä koirakoulujen oppitunnit 45-60 minuuttia ovat aivan liian pitkiä ja hyödyttömiä siihen, että koira todella oppisi siellä jotain. Yksikään koira ei jaksa työskennellä tauotta tuntia, ei ainakaan uusia asioita oppien.

Koirakoulun tunnilla ohjaajalle opetetaan, mitä koiralle voi opettaa ja miten. Varsinaisen harjoittelun tulisi tapahtua kotona.

***

HUOM!  Koiran on huomattavasti vaikeampaa toimia häiriön alla kuin kotona! Muista palkata siten, että häiriön alla vaadit hieman vähemmän kuin kotona, jotta saat koiran pysymään ”kuplassa”, mielenkiinnon kohdistuen sinuun. Kotona voit vaatia enemmän.

***

HUOM! Älä vaadi sellaista mitä koira EI osaa. Älä tulkitse väärin sitä, mitä koira osaa / ymmärtää. Olet voinut vahvistaa huomaamattasi jotain käytöstä (käsimerkkiä), jonka koira on tulkinnut käskyksi ja noudattaa sitä, olettaen saavansa palkan siitä. Koira turhautuu, jos oletatkin sen ymmärtävän äänikäskyä, vaikka se ei oikeasti osaa sitä.

Ymmärtääkö koira puhetta? Kyllä ja ei. Usein omistaja on vakuuttunut, että koira ymmärtää puhetta ja joskus näin onkin, mutta ei läheskään aina. Koira voi reagoida omistajan puheeseen, mutta kun testataan hieman tarkemmin, huomataan, että koira vain tarjoaa omistajalle eri vaihtoehtoja yleensä siinä järjestyksessä kun se on temput oppinut tai mitä viimeksi on harjoiteltu.

Asiaa voi testata monin tavoin. Koiralle voi näyttää makupalaa ja sanoa: ”istu”. Koira todennäköisesti istuu alas. Sitten sanotaan uudestaan: ”istu”. Koira todennäköisesti menee maahan tai tarjoaa tassua. Jos koira todella osaa käskyn, se istuu, vaikka saman käskyn (istu) toistaa viisi kertaa. Tämän voi toistaa koiran seisoessa tai ollessa maassa. Kun koira tietää, mitä käsky tarkoittaa, se ei vaihda asentoa uuden käskyn tullessa.  Käänteisesti asiaa voi testata sanomalla koiralle ”kakku” ja tuijottamalla koiraa, se todennäköisesti istuu, mikäli äänen sävy on sama kuin istu komennossa.

Toinen tapa kokeilla koiran ymmärrystä puheen suhteen on jättää kaikki vartalo ja käsimerkit pois (tokokilpailuissa vartalo- ja käsimerkit ovat kiellettyjä, koiran oletetaan tottelevan äänikäskyä). Usein koirat lukevat omistajan vartaloa ja käsiä, enemmän kuin kuuntelevat ääntä. Jos koira istuu edessäsi ja annat sille mitään sanomatta kätesi, se luultavasti tarjoaa tassua. Jos toistat saman ilman että liikutat kättäsi ja annat vain suullisen käskyn, voit katsoa, totteleeko koira äänikäskyäsi tarjoamalla tassua. Samoin voit kokeilla totteleeko koira istu käskyä, jos et kumarru sen puoleen, vaan pidät vartalon ja pään suorana katse eteenpäin ja kädet rentoina sivuillasi. Voit testata myös, totteleeko koira istu käskyä, jos olet sen vieressä tai vaihtoehtoisesti edessä edelleen ilman vartalo / käsi / katsevihjeitä. Uskomattoman moni koira osaa istu / maahan käskyn, jos omistaja on koiran edessä, mutta ei, jos omistaja on koiran vieressä tai päinvastoin.

Sillä ei ole niin väliä, totteleeko koira vartalo / käsiohjausta tai äänikäskyjä, mutta omistajan on hyvä tietää, mitä koira itse asiassa tottelee ja mistä sitä palkataan eli mitä käytöstä vahvistetaan. Jos koiran kanssa harrastetaan useampaa lajia, on hyvä tehdä itselle selväksi, mitä käskyjä käytetään ja mitä eleitä niihin liitetään. Mitä käytöstä koiralta odotetaan.

Palkkauksessa niinkuin myös kouluttamisessa tärkeintä on johdonmukaisuus ja reilun pelin meininki. Jos omistaja on huono kouluttaja, koirakaan ei välttämättä opi temppuja helposti. Jos koira ei opi, kannattaa aina katsoa peiliin ja miettiä mitä tekee väärin. Kaikki koirat oppivat, mutta jotkut vaativat vähän enemmän töitä kuin toiset, itse en ole nähnyt vielä toivotonta koiraa.