Ymmärtääkö koira puhetta?

Koulutuksissa välillä törmää ilmiöön, jossa omistaja puhuu tauotta koiralle: ”Istu, istu, hyvä poika, istu, älä, ei, istu”. Koira kieppuu, kieppuu, istuu ja nousee välittömästi seisomaan. Omistaja palkkaa koiran seistessä (kun se istui pyynnöstä). Huom! Omistaja vahvisti seisomaan nousemista, ei istumista…

Ihmisille sanoilla on merkitystä, ne ovat viestinnän keino. Koirille ensisijainen viestinnän keino on eleet. Mutta huomatkaa, vain ihminen käyttää raajojaan esineiden tai asioiden osoittamiseen.

Kun koira yrittää ymmärtää ihmistä, se tarkkailee ihmisen liikkeitä ja eleitä. Uhkaava? Ystävällinen? Vihainen?

Koira oppii helposti ihmisen eleitä, milloin pitää istua, odottaa, seisahtua, tulla luokse. Jos tarkkailette itseänne koiralle puhuessanne, yleensä käytätte vaistomaisesti runsaasti eleitä puheen rinnalla.

Koirat oppivat helposti kymmeniä sanoja ja niiden merkityksen, jos niihin on yhdistetty eleet. Jos koiran halutaan oppivan puhtaasti sanojen merkitys ilman eleitä, on koiralle opetettava ”sanat” ja niiden merkitys. Nyt moni koiran omistaja sanoo, että kyllä hänen koiransa ymmärtää mainiosti puhetta.

Minun vasteeni on, tehkääpä koiralle pieni testi:

1) Ottakaa koira vierellenne, pitäkää vartalo suorana, katse eteenpäin kädet vartalon myötäisinä tai taskussa ja sanokaa:”Istu”
– Istuiko koira? Hienoa!
– Sitten toistakaa heti perään koiran yhä istuessa käsky ”Istu”. Istuuko koira vieläkin vai menikö se maahan? Jos istuu, hienoa!
– Toistakaa edellinen kohta antaen käsky istu, istuuko koira edelleen?
– Antakaa käsky:”Maahan”, menikö koira maahan? Jos koira on nyt maassa, hyvä!
– Antakaa käsky:”Istu”. Istuuko koira vai osaako koira istu-käskyn ainoastaan seisoma-asennosta maahan päin? Mutta ei maasta ylös istumaan?

2) Jos koira osasi nuo käskyt hyvin pelkällä äänellä, niin testi jatkuu
– Menkää koiran eteen ja toistakaa edellä oleva ollen koiran edessä.

3) Laskekaa kuinka montaa sanaa koira osaa noudattaa / totella ilman eleitä ja vartalon vinkkejä. Oletan, että useimmat meistä puhuvat jatkuvasti koiralle, joten sisällöllä ei ole tässä testissä merkitystä. Hae pallo, hyppää sohvalle, alas sohvalta, mennään ulos, tule tänne, istu, maahan, seiso, mene yläkertaan, alakertaan, missä lelu, jne. Tärkeintä on testata sanojen merkityksen ymmärtäminen ilman eleitä tasaisella äänellä.

On ihan ok, ettei koira osaa äänikäskyjä, vaan tottelee omistajansa eleitä. Vähän niinkuin viittomakieli on erinomainen tapa kommunikoida, siinä missä huuliltaluku ei ole välttämättä tehokkain tapa kommunikointiin… Mutta on tärkeää, että omistaja tietää, mitä hänen koiransa tottelee, äänikäskyä vai elettä. Toki ne voi aina yhdistää, mutta silti on hyvä tietää, kumpaa koira tottelee.

Jos koiralle halutaan opettaa sanoja, on palkkauksen oltava erittäin hyvin ajoitettua ja johdonmukaista: sana – toiminto – palkka + toistoja, toistoja. On reilua koiraan kohtaan, että omistaja on erittäin johdonmukainen palkkauksessa ja vaatimuksessaan. Jos istu sanan palkkaus vaihtelee seisomisesta, puolittain istumisesta, istumassa käymisestä istumiseen, on koiran mahdotonta tietää, mitä omistaja sanalla itse asiassa tarkoittaa. Etenkin jos makupala tulee lähes kaikesta koiran tarjoamasta liikkeestä.

Itse aloittaisin kouluttamisen listaamalla sanat, jotka haluan koiran ymmärtävän. Sitten miettisin sanaan liittyvän eleen (aina sama, vrt viittomakieli). Sen jälkeen kirjottaisin ylös, mitä täsmällisesti haluan koiran tekevän sanan kuultuaan.

Esimerkki:
Tänne! Koira tulee viipymättä luokseni istuen perusasentoon vasemman jalan viereen kuono meno suuntaan.
Tule! Koira tulee luokseni riittävän lähelle, että saan esim. hihnan kiinnitettyä.
Mennään! Koira liikkuu kanssani samaan suuntaan.
Seuraa! Koira liikkuu kanssani samaan suuntaan vasemman jalkani kohdalla samaa vauhtia kanssani ja pysähtyy istahtaen, jos minä pysähdyn.